1955 Mutta ku Jumala 1922 laitto minut sotakirjuriksee. Kun minun pit kertoa seki, mistä se alako se kaheksantoista sota. Siitä ku isännät ajo torpparit pois torpiltaa. Punakaartilaiset siellä, missä ne ol vallassa, niin ne tappo pappija, jotka ol Jumalan palavelijoita. Nii Jumala hävitytti nii hirveällä tavalla koko punakaartin. Ei ollu kehumista toisissakkaa. Ku ottivat yöpetiltä ja veivät pettäätä vaste. Minä en ollu näkemässä sitä. Tämä on kaheksantoista sova aikasta asijata. Tämä on minusta kumma, kun minun pit männä eillä ijankaikkista elämätä ja kuolemata kohin. Ku Jumala tul patsaana maailmaan tään piene lapsparvesa kanssa. Ku Jumala on ihmisen maailmaan laittanna. Ja jos Jumala olis sillon kuollu, kun ne sen ristille naulihti, niin meitä ei kettää ois enneä tässä maailmassa. En minäkää olis voinu näin kommeaks tehä tätä. Tämä manpallopatsas tul niinku vanhan pyhän Raamatun jatkoa toivottammaan teille Jumalan siunausta. | 1955 Muttakujumalalaitt osotakirjuriksekumi nupitikirtasekimist äsesotaalkosekahek satoistasitäkuisänn ätajotorpparitpoist orpiltapunakartilai setsiellämissäneoliv allassaninetappopapp ijajotkaolijumalapa lvelijoitanijumalahä vityttinihirveällätav alakokopunakartieioluk ehumistatoisissakakuo tivatyöpetiltäveivät pettävasteenminäollun äkemässäsitätäonkahek satoistasoaaikastaas sijatäonminustakumm akuminupitimennäeil läijankaikkistaeläm äjakuolemakohin…ku jumalatulipatsanamai lmatänpienelapsparve sakansakujumalaonihm isemailmalaitajajosju malaolisillokuolluku nesenristinaulihtisenn imeitäkettäeiolisehäenät ässämailmassaenminäkä olisvoinunnaikommeasti tehtyätämämanpallopat sastulinikuvanhapyhä raamatujatkoatoivota teillejumalasiunausta |