1957 elokuun 15 päivänä.

Tässä se Jumalan äijin patsas,

ku Jumala on lapsena äitisä

sylissä. Tuolla penkin peässä

täytenä miehenä, keskellä

Kolkatan ristillä kuolleena.

Ei Herra Jeesus ole kuollu. Se muutti

voan man puolelta Taivaan puolelle.

Kun siellä Taivaan puolella

on niin paljo väkkeä, että

meitä ei oo teällä manpallona

peällä muuta kun pisara meressä.

Sinne männään pois. Ja meijä

jälessä kaikki vielä neki, jotka

vasta mailmaan tulevat.

Sementtine väk on sitä vasta

tulevata väkkeä. Nämä kupariset

isot on sitä poismännyttä

väkkeä. Kuparinen nuor väk

on sitä man peällä olevata

väkkeä, kutka ei oo peässy tänne

mailmaan muuta ku Jumala

on pienenä lapsena henge

laittanna.

Jos Jumala ei

laittas vasttuleville

henkeä, nii äkkiä myö vanhat

ollaan pois teältä. Nämä

asijat on Jumalan elämäkerrasta,

kun se ol ollu onnellisena

ihmisenä mailmassa.

Nyt kun se tul patsaana

mailmaan, niin kyllä siinä

on ryövärit ja ryöstäjät

samassa järjestyksessä.

Niin ku enne aikaan nämä pahalaiset

on tältä paikkakunnalta.

Kenraali Matti Rutanen.

(Mahlun Mäkilöillä 1994, 319-323.)